Tunnisteet

sunnuntai 30. syyskuuta 2012

Kaunis ja aurinkoinen viikonloppu

Kallionauhus on vielä hyvässä kukassa.
Mustikkapensas punastuu syksyisin näin kauniiksi. Muuten ei juurikaan ruskaa ole, paitsi villiviini ja aronia ovat myös punaisia.
Aurinko paistaa niin alhaalta mökin takaa ja tekee hauskoja värejä.
Aurinkoa vasten otettu kuva on myös jännittävä.
Ja hups - jännittävämmäksi vain menee, jopa ihan mysteeriseksi ;) 
Nyt on sitten jo enemmän rypäleitä, ottakaa ihan vapaasti näitä riittää :)  Kaikki ehti kypsyä, muutama tällainen kupillinen on jo syöty ja maistiaisiakin annettu, vielä jäi ainakin yksi kupillinen poimimatta. Jos näitä nyt tällätavalla alkaa joka syksy tulla, täytyy keksiä mitä muuta näistä voisi tehdä, kuin syödä tällaisenaan, viinin teko ei vain kauheasti innosta. 

Selviytyminen antoi voimaa



Muutama sananen noista aikaisemmin esittelemistäni isoista huovutetuista hahmoista. Monessa kommentissa ihmeteltiin hahmojen kokoa ja suuritöisyyttä.
Elämäntilanteeni oli edellisenä keväänä hyvin toivoton. Mieheni oli sairastunut vakavasti ja silloin ei kiinnostanut mikään, ei varsinkaan käsityöt. Sisareni oli tehnyt huovutetun hahmon ja houkutteli hieman minuakin siihen, mutta silloin se ei kiinnostanut yhtään. 
Muutaman viikon kuluttua, kun mieheni sairaus alkoi helpottamaan ja paranemista alkoi tapahtumaan huomattavasti, aloin kiinostumaan ja innostuin hankkimaan ohjeen ja silloin tein nuo isot nuket. 
Haluan vain sanoa miten suuri merkitys mielialalla on tekemiseen. Usko elämän jatkuvuuteen, se antoi voimaa tehdä jotain sellaista, jota en koskaan aikaisemmin ollut kuvitellut tekeväni.
Mieheni parani täysin ja sairaus on pysynyt poissa.  

lauantai 29. syyskuuta 2012

Syksynhenki


Esittelen näitä vanhempia maalauksia. Tämän maalasin 2009 syksyllä. Maalaustunnilla oli aiheena "syksynhenki" ja tällaisen siitä tein. Syksyssä on jotakin masentavaa, mutta toisaalta paljon energiaa. Eli työnnytään eteenpäin uusin ideoin.

perjantai 28. syyskuuta 2012

Huovutus historiaa

Huovutus ja hahmojen tekeminen alkoi, kun sain käsiini nukketaiteilija Toini Sorvali-Huhtasen opetusvideon, jossa hän teki huovutetunhahmon.



Ensimmäiset hahmoni olivat aika isoja ja ne syntyivät vuonna 2006.  Kaksi oikealla olevaa poikaa tulivat ensimmäisinä, sitten muut lapset ja viimeksi mummu ja tonttu.


Mummulle piti saada pari ja tässä hän on.


Myöhemmin syntyi Helmi Ilona ja muut. Olen esitellyt näitä aikaisemmin vanhenmassa blogissani. 

tiistai 25. syyskuuta 2012

Hurja Helka

Pitkän aikaa on "joku" pyytänyt syntyä, mutta muilta kiireiltäni ei synnytyksestä ole tullut mitään. Nyt lähti vaaleanpunainen neitokainen maailmalle ja siitä tuli niin yksinäinen olo, että piti alkaa synnyttämään. Tämä olikin vähän  hurjemman näköinen tyyppi.  

Helka on peikkotyttö ja siksi sillä on vain kolme varvasta, se on ihan riittävä määrä peikolle, kun hän juosta vilistää metsässä ja muualla luonnossa. Hän kompastuu usein ja lyö varpaansa kiveen tai oksaan ja kun on vain kolme varvasta, kipu tulee vain kolmeen varpaaseen. Nyt syksyllä saa olla varuillaa, ettei astu Helkan päälle, kun hänellä on nyt tuo suojaväritys. Harva ihminen näkee peikkoja ja siksi tuo varoitus on paikallaan. 


Helkalla on hyvin kehittynyt nenä ja korvat ja sentähden hän haistaa ja kuulee kaiken. Siitä johtuen ihmiset ei kovin usein tapaa Helkaa, koska hän haistaa ja kuulee ihmisen jo kilometrien  päästä ja ehtii piiloutua. Helka on kuitenkin peikkomaailman pioneeri, kun uskaltautui syntymään näkyväksi ja jopa uskaltautui kuvaankin. Sen takia häntä kutsutaankin Hurja Helkaksi.

sunnuntai 23. syyskuuta 2012

Koru innostuksen tuloksia


Nyt ottivat kivihelmet minut valtaansa täydellisesti. En millään malta pitää näppejäni irti niistä, vaikka tähdellisempääkin tekemistä löytyisi. Onneksi tuli pakko tauko, kun kiinnityshelmet loppuivat, eikä niitä nyt tähän hätään mistään saa. 

Fluoriittia ja lasihelmiä.

Lapis ja makeanvedenhelmiä.


Turmaliini ja pieniä kristalleja.


Unakiitti ja lasihelmiä.


Jaspis

Lumihiutaleobsidiaani ja lasihelmiä.


Ametisti


Lopuksi särölasihelmiä.

perjantai 21. syyskuuta 2012

Joutsenet

.
Tämän taulun maalasin 2010, läheisessä lahdessa olleiden joutsenten innoittamana. Joutsenet eivät aina lähteneet talveksikaan pois vaan saattoivat jopa jäätyä kiinni ja palolaitos irrotteli niitä. Taulun koko on 40x80cm.

torstai 20. syyskuuta 2012

Sininen tonttu

Tämä tonttu katselee mielellään revontulia ja on saanut värinsä yötaivaasta ja siellä leiskuvista revontulista. 

Vietin lapsuuteni ja nuoruuteni  Pohjanmaalla ja siellä leiskuivat usein revontulet, niistä on jäänyt mieleen nuo värit. 

Tontun muotokuva.
Paljon ja taas paljon neulan pistoja on vaatinut tämäkin tonttu.
Tämänkin olen tehnyt jo aikaisemmin, uusia odotellessa esittelen nyt näitä vanhempia.
Uusi näyttää odottelevan syntymistään

maanantai 17. syyskuuta 2012

Kivihelmiä

Viikko sitten kävin kädentaitomessuilla ja sieltä tarttui mukaan erilaisia helmiä. Pääasiassa aitoja kivihelmiä. Kyllä kivihelmi on ihan erituntuinen kuin lasihelmi. Lasihelmet saattavat olla loistavampia, mutta kivi tuntuu luonnollisemmalta ja elävämmältä.  
Tämä koru on ametistia, siinä värit vaihtelee valon mukaan, riippuen siitä, mitä vasten se on. Välillä se näyttää läpikuultavalta, mutta sitten aivan kiveltä. Minä tykkäsin näistä epämääräsen mallisista ja erivärisistä isoista helmistä, koska ne tuntuivat niin eläviltä. 
Tein näistä kokonaisen korusetin.

sunnuntai 16. syyskuuta 2012

Päivä mökillä

Nyt on syksy jo siinä mallissa, että mökillä ollaan vain pääasiassa viikonlopulla. Tänään käytiin poimimassa pudonneita omenia, leikkaamassa marjapensaita ja ihan vain siistimässä paikkoja. Vielä on ihan vihreää, eikä vielä voi mökkiä laittaa talvikuntoon..    
Daaliat kukkii vielä

Perhoset ja ampiaiset tykkää nauhuksista.


Nämä viimeiset kukkijat saavat kukkia ihan rauhassa, kun ei olla niitä enää katsomassa. Tämä maksaruoho tulee vielä paljon punaisemmaksi.
No niin, sokerina pohjalla on nämä rypäleet. Otin kolme pientä kypsän näköistä terttua maistiaisiksi. Eivät ole kuitenkaan vielä ihan kypsiä. Viikon päästä ovat varmaan hyviä.  Ilmojen haltialle kiitokset, että tässä vaiheessa jo ollaan. Vielä viikko ilman pakkasia olisi hyvä.    

Rannekoruja

Löysin aivan ihania lukkoja. Olen kuvannut korut aika tylsästi ja nyt päätin kokeilla vähän uutta tyyliä.

Reunojen värit on otettu korun väreistä.

perjantai 14. syyskuuta 2012

Maalaus

Vuodatuksen blogissa olen esitellyt maalauksiani, mutta sieltä kuvat hävisivät. Uusia maalauksia ei nyt ole tullut, uudet tuulet on vallanneet alaa niin paljon, että se on jäänyt toistaiseksi.
En viitsi alkaa maalaamaan vain maalaamisen vuoksi, siihen tarvitaan inspiraatio ja selvä väläys ja idea. Tiedän kuitenkin, että vielä tulee senkin aika. 
Tulen esittelemään muutamia aikaisemmin maalaamiani tauluja, joihin olen sen idean ja "väläyksen" saanut ja siksi olen myös itse niihin tyytyväinen.


Tämän koko on  35x80  ja olen maalannut sen 2010. Olen rajannut tästä kuvasta oikeat kehykset pois, koska kuvaa on todella vaikea saada täysin suoraan. Kuvan kehykset ovat täysin virtuaaliset, eli tehty Picasalla. 
  
Tämä maalaus riippuu nyt, oikeissa kehyksissä, kotini seinällä.
 

tiistai 11. syyskuuta 2012

Syksyinen Metsätonttu

Noin vuosi sitten syntyi tämä Metsätonttu.

Se on saanut ruskanvärejä takkiinsa.

Hiukan haikeutta tuntien katselen nyt näitä kuvia, tonttu sai uuden kodin jo viime syksynä. mutta tästä inspiroituneena taitaa uuden synnytys alkaa.

perjantai 7. syyskuuta 2012

Ei kesä vielä ole ohi

Yllättävän vihreää vielä, kuunliljatkin on oikein terhakoita kun sade on pessyt niiden lehdet.

Syysleimut ja kärhöt jatkaa kukkimista, kärhö jo vähän nuuntuneena.

Omenapuut notkuvat omenista, mutta pudottavat paljon, vaikka eivät olekaankypsiä. Valkeakuulas teki myös paljon omenia ja niitä on yritetty syödä, mutta mehuksikin niistä on riittänyt.
Mansikkamaan keskellä on pieni puu. Mieheni innostui muutama vuosi sitten varttaamaan omenapuita ja meni illan kurssille. Hän tuli sieltä kukkaruukun kanssa, jossa oli kaksi kuivan näköistä tikkua liitetty yhteen ja tässä ne tikut nyt kasvaa. Viime talvena jänis oli sen latvan syönyt aika pahasti, mutta kyllä se on kasvanut nyt kuitenkin ihan hyvin. Nyt täytyy huolehtia paremmin, suojauksesta. Viime talvenakin sillä oli verkko, mutta kun lunta tuli niin paljon, jänis pääsi syömään sen latvan.

Nauhukset kukkivat mielestäni nyt aika myöhään, siinä on vielä paljon aukeamattomia nuppuja.
Jännitys ja odotus senkun lisääntyy. Tänään maistoin ja kitkeriä vielä olivat. Pari viikkoa ilman pakkasöitä ja päivällä lämmintä, aurinkokaan ei olisi pahitteeksi.

Aroniat alkaa olla kypsiä, mutta annan niiden kypsyä kunnolla, jos vaikka tulisi parempaa mehua. En oikein keksi niistä muuta, mehukin tarvitsisi paljon sokeria, jota kuitenkin välttelen. Osan otan talteen, mutta linnut saavat loput